Kesäloma (ainakin jossain muodossa) on tavallaan alkanut. Lopputoukokuu meni ihan ilman mitään kokeita tai mitään - outoa! Tarkoitus oli mennä jäljelle, mutta en muistanut ilmoittautua ajoissa. Nomeen oli tarkoitus mennä, mutta kun nomen piti olla samaan aikaan jäljen kanssa, niin ei ilmoittanut, joten sekin jäi. Sama juttu kävi agilityssäkin + lisenssin ostaminen jäi liian viime tinkaan. Näin ollen ei kokeen koetta toukokuun lopussa. Outoa! Toisaalta hyvä näin.

Mun piti kesällä saada opo-opinnot loppuun, mutta sitä varten olisi pitänyt anoa jatkoaikaa opiskelulle. No, anoinkin sitä ja sitten sieltä JAMKista tuli kyselyä jne. opinnoista. Ja kun tuli vinkkiä, että kesäkuun ekan viikon aikana voisin saada todistusanomuksen laitettua, jos teen kaikki siihen mennessä. Saman tien, kun opetus loppui, otin muutaman päivän tehokuurin ja jotenkin ihmeen kautta sain tehtyä ohjaus- ja verkostoharjoitteluraportit, kehittämishankkeen viimeistelyn, portfolion ja päättökeskustelut ja pari muuta juttua. Kun ei ollut töitä (siis illalla), niin ehti vallan mainiosti tehdä noita + päivästä nipistin pari tuntia noihin. Nyt on siis todistushakemus sisällä ja papereiden pitäisi tulla parin viikon kuluessa. Olen tyytyväinen ja yllättynyt, miten vähän mulla oli sitten loppujen lopuksi tekemättä, luulin, että enemmän. Ja jotenkin siinä samassa tuli kaikki tehtyä, kun ei tarvinnut ajatella mitään muita juttuja. JAMKin ohjauspuolelle saa myös laittaa plussapisteitä menemään :) 

Pari viimeistä viikkoa ovat olleet superhelpot töissä, todistusten syynäilyä, päättiksiä, suunnitelmia jne. Illalla on ollut aikaa puuhastella ja tutkailla treenimielessäkin piskejä. Hellevi on ollut tokottamatta lähes kokonaan. Luulen hieman löytäneeni syytä Hellevin laamailuun tokossa. Mitä enemmän itse teen töitä, houkuttelen tai ohjaan (tai hillun ja kannustan), sitä enemmän Hellevi passivoituu. Tätä mietin, kun meillä oli Esa Viitala pitämässä luentoa ja demoja ehateilla ja muille - hajuerotteluseinällä Hellevi alkoi kuumeta, jaksoi tuuppia nenää seinään ja etsiä oikeaa hajua ihan kuten pitää. Tokossa samaa on näkynyt lähinnä kaukoissa, joissa intoutuu.

Mietin eroja näissä enkä keksi muuta kuin sen, että noissa Hellevi saa tehdä itse, minä en painosta tai yritä saada Helleviä tekemään mitään. Hellevi saa kokeilla. Samaa olen nyt tehnyt tokossa, jossa tuntuu toimivan. Kun en houkuttele, vaan odottelen Hellevin omaa toimintaa, tulos on parempi. Hellevi ilmeisesti on epä-houkuteltava koira / epäohjattava, toimii kun saa ratkaista juttuja itse. Miksi, sitä en tiedä, mutta jos tällainen toimii, niin käytetään sitä. Jätän siis houkuttelut sikseen, sheippausta jne. ja palkkauksissa vielä tehostetaan lelun käyttöä. Siinäkään mä en saa tehdä itse liikaa, muuten ei toimi. Outo piski. Selmahan on sellainen "minä itse" -koira, mutta Selman kohdalla koulutuksessa en ole käyttänyt läheskään yhtä paljon ohjailua / houkuttelua. Selma onkin epätarkka, mutta uskaltaa yrittää enemmän. Onhan luonteissa eroja, mutta myös koulutuksessa.

Olen ehtinyt tekemään jälkiäkin molemmille. Selman yhden ongelman olen saanut esille koulun alueella treenatessa (= sotkettuja alueita) - jos Selma ei löydä jälkeä (esim. tien ylitys), se etsii sitä NENÄ MAASSA. Ei siis selvästi nosta nenää, vaan pitää sen maassa ja yrittää siten etsiä jälkeä. Samaa tekee nurmella(ja janalla). Tavallaan loogista, koska nurmella / kovalla pinnalla ei ole aluskasvillisuutta, joten maasta se hajukin löytyy. Mutta huono, koska Selma ei itse osaa rengastaa "hukkaa", vaan jatkaa omaa suuntaansa liian pitkään suoraan. Siten on helppo mennä ihan hukkaan. Lisäksi kun tiedän, missä jälki kulkee, jään seisomaan (kun S etsii jälkeä nenä maassa väärästä suunnasta) ja kun liina stoppaa Selman matkan, kääntyy S takaisin ja etsii jälkeä muualta (samalla se nenäkin nousee tietty). Tämähän on selvää ohjailua, ei hyvä, Selma ei opi ratkaisemaan jälkeä itse.

Nyt siis jatkan mukana, kun S tekee tuon (etsii nenä maassa) --> mennään sitten hukkaan ja myös toisaalta joka kulmassa tai kesken jäljen pysäytän / estän Selman liikettä --> jos on jäljellä, saa kiskoa mut mukaan ja jos ei, niin sitten tuskin kiskoo mukaan. Kertatestausta metsässä ja tuntui toimivan. Viimeisellä Hansun tekemällä jäljellä (= en tiennyt, missä jälki kulkee) tuo tuntui toimivan ja Selma oli nyt helpompilukuinen, nosti nenän kulmissa ja etsi minne menee, jos oli mennyt yli. Samoin joka kulman jälkeen on palkkakeppi. Katsotaan, miten alkaa sujua. Hyvä motivaatio Selmalla kuitenkin on, siitä ei pitäisi olla kiinni. Hellevi puolestaan jäljestää kuten normaali koira rengastuksineen jne. - helpompaa sen kanssa.

Seuraavaksi vuorossa on Joensuun koulutus+tuomarointi, sitten toppikäynti Onttolassa rajalla ja siitä suoraan flattileirille vähän kouluttamaan ja vähän treenaamaan. Sieltä suoraan jatko Ilmajoelle kouluttamaan+tuomaroimaan. Sieltä pikavisiitti Kannukseen ja Helsinkiin Narinkkatorin tapahtumaan. Saa nähdä, mitä siitä tulee...Siinä hetkellisesti ohjelmaa. Pitäisi ilmoitella piskejä nomettamaan, mutta aika täyttä tuntuu olevan. Jos jonnekin ja jos Hellevi haluaisi mennä jäljestämään (pitää kysyä siltä).