Moskovan reissu tuli ja meni, käymättä siellä. Passin ja viisumin piti tulla perjantaina aamulla pikakirjeenä, samana päivänä, kun kennelit valmistuivat. Säätämistä koko aamun sen kirjeen takia, tavaroiden pakkaamista jne. No, eihän sitä kuulunut, soittelin sinne sun tänne, vaan ei mitään. Lähdin toiveikkaana kuitenkin Helsinkiin ja siellä sama rumba jatkui. Kirjettä ei löytynyt mistään, ei seurantatiedoista, ei mistään. Odottelin ja suunnittelin myöhempiä lentoja tai lentoa Pietarin kautta jne. Mutta ei, ei kuulunut mitään passista ja olisin päässyt Moskovaan vasta la iltapäivällä eli pieleen meni. Lähdin sitten junalla takaisin.

Junamatkalla klo 22 aikaan tuli soitto postista: kirje oli löytynyt täysin väärästä paikasta, tavallisten kirjeiden joukosta (olisi pitänyt olla klo 16 mennessä Kannuksessa perjantaina). Joku oli laittanut sen väärään paikkaan tms. Eipä tuo auttanut siinä vaiheessa enää. Kirjeen varsinainen löytöaika oli joskus 21 aikaan, mutta postilla oli väärä puhelinnumero mulle aluksi, joten metsästivät sen ensin ja sitten vasta saivat soitettua. Ja olivat jo laittaneet sitten kirjeen tulemaan Kannukseen. En sitten mennyt Moskovaan, vaan kävin hakemassa Päivin humppaamasta kolmosten kanssa Kokkolasta (jotain vappujuttuja jne.) ja haettiin mun auto lentokentältä. Seuraavana päivänä meni koko päivä autojen laitossa Laitala-Pulliainen seurakunnan kanssa. Ne lisävalot...illalla samaiseen paikkaan ja kylän kautta kotiin...hmm...valoprojekti vielä hieman kesken.

Seuraavalla viikolla reissuviikko Niinisalo, poliisi, tulli, opas ja raja/Onttola -versiona. Vaikka piti taas ajaa paljon, ei tuntunut yhtä pitkältä kuin viimeksi. Paremmat palkkiot, ehkä. Mukavaa, jälleen ja taas. Käytiin Outokummussakin mutka Partalanmäellä ja sitten keskustassa apteekilla :) Ei kuitenkaan sentään Isojoen kautta ajettu.

Samaisen viikon loppuna menin molempien piskien kanssa ex tempore flattien nomekoulutukseen Muhokselle, Veijo Sarinkin piti sitä. Edellisenä päivänä koirille mielenvirkistystä Tiinan & JP kanssa. Ei mennyt hyvin, ei...pilli hukassa ja kaikki. Veijon treenit olivat hyvät, tykkäsin. Lyhennelmä: 

1. koirat ringissä, heitto keskelle, ohjaaja haki

2. koira ringissä, heitto keskelle, seuraava haki ja vaihdettiin ringissä paikkaa myötäpäivään kulkien

3. vaihtamattomuus ja nopea ottaminen: 2 damia vastakkaisissa päissä, meno kohti ja eteen -käsky, palautus, irti ja dami takaisin, kohti toisia dameja toisto jne.

4. BBB (bird boy blind :) lyhyt linja, dami koiran nähden, laittaja (BB) siirtyi, lähetys ja sen aikana BB laittoi uuden damin + siirtyi - lähetys sinne ja toisto (yht. 3 kertaa). Matka lisääntyi ja vinottui koko ajan, BB merkkinä koiralle tavallaan

5. Sama, mutta BB teki heiton ja siirtyi, jonka jälkeen koiran lähetys. Toistoja 3 kpl. Heitot joko pellon reunaan tai metsän sisälle.

6. Lähihakupillitystä puskaan

7. Damit ojassa, kepit tai henkarikaverit merkkeinä. Lähetys ojan yli - seis - lähihakupillitys kohti ohjaajaan ojaan. Seuravalle vino lähetys kauemmalle jne. damille

8. Kello, jossa lähetykset viistoon klo 11 ja 13.

Tuossa vaiheessa jouduin poistumaan. Ja turha sanoakaan, että emme osanneet ko. juttuja kuten piti...pilli hukassa edelleen, kummallakin. Selmalla intoa, malttia hieman myös, mutta ei osaa. Mutta on sillä mahdollisuuksia. Hellevi oli laiskajaakkona :( Pitäisi harjoitella enemmän ja etenkin Hellevi reagoi kaikkeen jotenkin paljon. Hyytymällä.

Muutoin ei olla ehditty (yllätys) treenailla paljoakaan. Muutama jälki, mutta liian vähän. Molemmilla on mennyt ihan hyvin, mutta jäljet ovat olleet niin helppoja, ettei ihme, että ovat sujuneet. Toko/tottis-sekoitusta Selman kanssa, hyvin selmamaisesti on mennyt...esteitä en ole ottanut, pitänee kokeilla, meneekö niitä. Jos ei, niin sitten tulee hankalaa. En kyllä aio pakottaa menemään, itse saa mennä jos menee. Hellevi ei osaa vielä voittajan liikkeitä, a) treenin puutetta b) motivaation puutetta ja c) ei kiinnosta. Jotain tekee hyvin, mutta ei läheskään kaikkea. Tavallinen meno päällä siis.